Prologi
“Kaikki tapahtuu samaan aikaan! Tulevaisuus tuntuu hähmäiseltä, enkä tiedä mitä minun pitäisi siitä ajatella, varsinkaan tuntea tai mitä pitäisi seuraavaksi tehdä? Kiroan sitä, että minun pitää elää juuri nyt, näiden omien, yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten jopa maailmanlaajuisten hyvinvoinnin ongelmien ja tavoitteiden keskellä. Kokien tuskaa, ahdistusta ja epävarmuutta. Kaikki tämä tieto tuntuu niin painavalta ja tekee minusta sekavan. Tuntuu siltä, että en voi vastata aikani haasteisiin ja kantaa aikuista vastuutani. Maailmanlopun uhka vaikuttaa hyvinvointiini, maailmanloppu varmasti.
Kuka minä olen? Mikä on minulle tärkeää ja mihin käytän ainutlaatuisen elämäni? Tuntuu siltä, ettei siitä ole paljon minun itseni päätettävissä? Joko teen sata lasissa tai sitten en ollenkaan. Sanon työssäni, että johdan itseäni tiedolla, mittareilla mittaamalla ja tähtään vaikuttavuuteen, mutta koen, että oma osuuteni haihtuu sekavaan soppaan. Onko tässä mitään järkeä? Koen, että yhä enenevässä määrin muiden ihmisten toiminta, omat tunteeni ja toimintaympäristön reunaehdot määrittelevät työtäni ja elämääni.
Hyvinvoinnista keskustellaan paljon, mutta tuntuu, että mikään ei muutu. Webinaari, seminaari, raportti. Paljon puhetta, vähän toimintaa, eikä juurikaan muutosta parempaan. Hallinnan tunteeni vähenee. Haluan nopeita ratkaisuja ja nopeasti pois epämiellyttävästä tunteesta, aporiasta, poluttomasta olosta. Stressi ahdistaa, tekee minusta äkkipikaisen ja vaikuttaa päätöksentekooni. Koen samalla oloni hankalaksi, tunnistaessani etuoikeutetun asemani.
Eikö ne muut voisi tehdä nyt jotain, tai ainakin ne muut voisivat tehdä kuten minä haluan, koska tiedän nämä asiat? Haluan määritellä, määrätä ja saada aikaiseksi käyttämällä vaikutusvaltaani yhä väheneviin resursseihin, mutta mikään ei tunnu riittävän. Tiedän tehtäväni, osaan työni ja koen selkeyttä ja turvallisuutta hierarkkisessa yhteisössämme, mutta tuntuu siltä, että työn tekemisen tapa estää hyvinvoinnin edistymisen. Nyt ne puhuu ekosysteemeistä ja hyvinvointitoimintamme rahoituskin muuttuu. Toimintamme edellytykset ovat vaarassa. Ei ole ihmisiä eikä rahaa. Kuinka toimia tilanteessa, jossa leikin säännöt muuttuvat? Onks pakko, jos ei haluu?”
- Kuvitteellinen puheenvuoro kansalaiselta vuonna 2022
Hyvinvoinnin ekosysteemit ylläpitävät ihmisten hyvinvointia
Ekosysteemi on monien toimijoiden muodostama avoin ja vuorovaikutuksessa muuntautuva yhteistoiminnan muoto, jossa aluksi vähän ymmärretyn jaetun ilmiön, teeman tai haasteen ympärillä pyritään pitkällä aikajänteellä kehittämään ymmärrystä, uutta tietoa ja teknologioita, uusia palveluita ja ratkaisuja sekä ekosysteemin kyvykkyyksiä, jotka auttavat toimijoita vastaamaan haasteeseen paremmin kuin mihin organisaatiot pystyvät yksin ja mahdollisesti luomaan edellytyksiä uusille markkinoille. Ekosysteemin yhteistoiminta luo edellytyksiä toimintaympäristön muuttamiselle ja vaikuttavuudelle ilmiön, teeman tai haasteen ympärillä.
Hyvinvointi kuuluu kaikille. Me kaikki kuulumme hyvinvoinnin ekosysteemeihin. Ekosysteemityöskentely on tällä hetkellä toimivin tapa tuoda hyvinvointi-ilmiön yhteyteen laaja-alaisesti ihmisiä ja organisaatioita, jotka eivät ole aikaisemmin olleet mukana hyvinvoinnin rakentamisessa. Kuka ei ole täällä? Mitkä ovat ne elementit, jotka hyvinvoinnin ilmiöön vaikuttavat, mutta emme ole ottaneet huomioon? Ekosysteemityöskentely ottaa huomioon muut vierekkäiset, päällekkäiset ja sisältyvät ekosysteemit sekä elollisen että elottoman ympäristön. Huomio kiinnittyy yhteiseen oppimiseen, taitojen sekä arvonlisän logiikoiden muodostamiseen.
Ekosysteemityöskentelyyn ja systeemiseen muutokseen liittyviä taitoja ovat mm. ennakointi ja muut tulevaisuustaidot, rajaaminen, vähentäminen, lopettaminen ja poistaminen, tieto- ja tiedeinformoitu päätöksenteko, varautuminen, verkostoissa johtaminen ja verkostotyö, hybridi- ja portfoliorahoittaminen, fasilitointi, kartoittaminen, logiikoiden hahmottaminen, mittaaminen ja muu tietotyö sekä ymmärtämistä ja uudenlaisen toimintakulttuurin muodostamista tukeva työ. Ovatko nämä taidot levittäytyneet riittävässä määrin eri aloille tai ihmisten elämään? Miten voimme olla rakentamassa hyvinvointi-ilmiön ympärille Suomeen uutta tietoa ja taitavuutta näihin ekosysteemityöskentelyn tehtäviin?
Ekosysteemin orkestrointiin liittyy mm. jaettujen haasteiden tunnistamista ja yhdessäohjautumista, jaetun tiedon tuottamista, kumppanuuksien suhdetoiminnan kehittämistä, yhteiskehittämistä ja projekteja sekä hybridirahoitus- ja portfolioiden muodostamista. Kansainvälisesti suuntautuvan klusterien tai hyvinvoinnin ekosysteemien orkestrointiin voi hakea tukea. Suomalaisessa hyvinvointipolitiikassa ollaan vielä matkalla kohti laajaa käsitystä hyvinvoinnin alueesta ja siihen vaikuttavista asioista ja tekijöistä. Ihmiskuntaa kohtaa tulevaisuudessa ja jo nyt hyvinvointia heikentäviä kehityskulkuja. Jos koemme, että maailman elinolojen monimuotoinen ja valitettavan nopea heikkeneminen luo vaikutuksia yksilölliseen, yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen hyvinvointiimme, meille nousee tarve ottaa tarpeeksi laaja näkökulma hyvinvointiin. Ekosysteemiajattelu luo yhteiselle työskentelylle toistaiseksi parhaan viitekehyksen, teorian ja käytännön. Lähdetään yhdessä rakentamaan HyvinvointiAgoraa, suomalaista hyvinvoinnin ekosysteemiä.
HyvinvointiAgora on kansainvälisen Suomeen rekisteröidyn Citizen Network osuuskunnan ja kumppaniorganisaatioiden muodostama hyvinvointiekosysteemi ja ekosysteemityöskentelyn alusta. Se tarjoaa mahdollisuuden kestävään pitkäjänteiseen hyvinvointityöhön yhdessä. Suomen HyvinvointiAgora linkittyy kansainvälisesti osallistujiensa kautta osuuskunnan jäsenorganisaatioiden sekä Citizen Networkin yli 240 jäsenorganisaation sekä lähes tuhannen henkilöjäsenen toimintaan. Kansainväliset HyvinvointiAgorat tuovat yhteyteemme erilaisia vierekkäisiä, päällekkäisiä hyvinvoinnin ekosysteemejä ja verkostoja suomalaiselle hyvinvointiliiketoiminnalle ja aktivismille. HyvinvointiAgoran kumuloituva tieto auttaa meitä hahmottamaan, mikä meille on tärkeää ja miten meillä menee, jotta voimme rajata alueita, joilla voimme toimia ja luoda vaikutuksia.
Kuinka uudistamme kykyämme huolehtia ja vaalia hyvinvoinnin ekosysteemejä?
Jotta hyvinvoinnin ekosysteemimme pysyy elävänä, tarvitsemme jatkuvaa eettisen päämäärämme kriittistä tarkastelua Tarvitsemme keskeisten käsitteiden jatkuvaa uudelleen määrittämistä ja toiminnan sekä resurssien harkittua uudelleensuuntaamista. Yhteisen ymmärtämisen muodostamisen, jaettujen vastuiden ja velvollisuuksien hoitamisen ja oikeudenmukaisesti toimimisen kautta muodostamme luottamusta selvitä väistämättä eteemme kasautuvista uusista ongelmista. Syntyy taitavuutta kohdata konfliktit, jotta voimme nostaa esiin konfliktin kohtaamisen kautta esiin tulevan uuden tiedon ja ymmärryksen. Luomme ekosysteemistä resilienssiä sekä omaa ja yhteisöllistä kompetenssin kokemusta, tunnetta siitä että pärjäämme ja selviämme vaikeuksista huolimatta. Tämä edistää hyvinvointiamme.
Koska ymmärtämisen prosessia ja ekosysteemin rakentumista ei voi kaikilta osin nopeuttaa, meidän tulee huomioida työskentelymme temporaalisuus. Mikä on sellaista, jonka voimme nopeasti muuttaa, mikä on sellaista, joka väistämättä vie aikaa? Ihmisinä me luontevasti liitymme mukaan sellaiseen, jossa näemme oman jälkemme. Kuinka kutsuva, inklusiivinen ja monimuotoinen on hyvinvoinnin ekosysteemimme? Tunnistammeko pimeät kohtamme, hahmotammeko harmaat alueet ja muiden ekosysteemien vaikutukset? On tärkeää monipuolistaa tapojamme kohdata muita, muodostaa yhä laaja-alaisempia kohtaamisen ja yhteistyöskentelyn alustoja. Nämä tukevat meitä missiossamme, antaen dialogin, diversiteetin, reflektion ja näkökulmien rikkauden kautta paremman ymmärryksen luoda parempia ja perustellumpia päätöksiä. Päätöksiä, joihin sitoudumme toiminnallamme.
Osuustoimintamalli soveltuu hyvin hyvinvointiekosysteemitoimintaan, sillä osuustoiminnassa on tärkeää osakkaiden vuoropuhelun ja sitoutumisen kehittäminen, päätöksenteon demokraattisuus ja panosten sekä tuotosten oikeudenmukainen jakautuminen. Osuustoiminnan periatteet ovat hyvin linjassa ekosysteemiajattelun kanssa. Itsenäiset hyvinvointiekosysteemit voivat myös luoda osuuskuntien osuuskuntia sisäkkäisten ja rinnakkaisten hyvinvointiekosysteemien tueksi. Ekosysteemiajattelulla ja HyvinvointiAgoralla on myös paljon annettavaa suomalaiseen ja kansainväliseen osuustoimintaan. Maailmalla on yhä vähän kansainvälisiä hyvinvointiosuuskuntia. Emme ole yksin. Liiketoimintaklustereiden ja ekosysteemien rakentumiseen on mahdollista saada apua ja tukea Suomessa ja EU-tasolla.
Jokaisella ekosysteemillä on elämänkaarensa ja sen sisällä useita elämänkaaria. Nyt olemme HyvinvointiAgoran kanssa uuden alussa. Liike-elämän ekosysteemit voidaan muodostaa nopeasti, ihmisten elämisen tapoihin juurtuneet ekosysteemit ja varsinkin niiden vaikutusten esiinmarssi vie vuosikymmeniä. Kuinka kärsivällisiä olemme pitkäjänteisessä rakentamisessa, kuinka kompetenteiksi tunnemme itsemme omassa elämässämme paikallisten ja maailmanlaajuisten ilmiöiden sisällä toimimisessa? Onko meillä aikaa “pelastaa maailma”? Mitkä ovat meidän vastuumme ekosysteemin ylläpitämisestä, kehittämisestä ja kasvattamisesta? Kuinka paljon ja minkälaisia resursseja olemme valmiit laittamaan hyvinvoinnin ekosysteemiin? Kuinka tärkeää hyvinvointi oikeasti meille on? Sitoudummeko hyvinvointiin?
