Miten haluan elää, kun olen vanha? Suomessa kärsimme laitosmaisesta tavasta tuottaa tukea. Pahimmillaan laitoskulttuuri voi estää sekä autettavan että auttajan ihmisyyden toteutumisen kaikessa kukoistuksessaan. Hallintorakenteiden sijaan asiakastarpeen pitäisi määrittää palvelutarjonta ja se, miten palveluiden tuottaminen kannattaa organisoida. Ihmiskeskeisyys ilmenee palvelujen laatuna, löydettävyytenä ja saavutettavuutena. Samalla se on toimintamalli, jolla saadaan aikaan vaikuttavuutta, hyvinvointia ja säästöjä.
Ei-kuulu-kenellekään -maastoa on paljon, eikä ihmiskeskeisen toiminnan edistämiseksi ole olemassa hallinta- ja johtamismallia. Toiminnan kehittäjillä ei ole vakiintunutta käsitystä siitä, miten ihmiskeskeisempään toimintaan tulisi siirtyä, miten toimintaa tulisi kehittää ja miten toimintaa tulisi sen eri vaiheissa johtaa. Kansalaisten palvelujen laadun, sujuvuuden ja saatavuuden parantuminen ja julkishallinnon vuorovaikutteisuuden kehittäminen pitäisi olla kaiken uudistustyön keskiössä. Julkisilla toimijoilla ja palveluntuottajilla tulee olla halua ja kykyä ymmärtää hallinnon toimintaa kansalaisten ja elinkeinotoimijoiden näkökulmasta.
Yhteisen työnteon uusiin rooleihin (esimerkiksi kumppanuuskyvykkyys, orkestraattori, sillanrakentaja) ei ole vielä osattu varautua eikä työntekijöille ole varattu aikaa tehdä yhteistyötä. LUT tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist toteaa, että tieto ja asiantuntemus löytyvät verkostoista, joiden johtaminen vaatii uudenlaista lähestymistapaa. ”Luottamus on uutta luovan verkostoyhteistyön kriittinen tekijä. Se sekä laskee yhteistyöstä syntyviä kustannuksia että kasvattaa yhteistyön hyötyjä.”
Yksin voi edetä nopeasti, yhdessä pääsee pidemmälle ”Ihmislähtöinen julkishallinto ei synny hallinnollisista rakenteista käsin yksittäisiä ongelmia ratkoen, vaan hallinnolliset rajat ylittäen, yhteisiä tavoitteita toimeenpanemalla.” Näin totesi alue- ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen #Suunnannäyttäjät –tapahtumassa. Tapahtuman tavoitteena oli tulkita hallitusohjelmaa ihmiskeskeisten silmälasien läpi ja toimia käynnistymistilaisuutena eri toimijoiden väliselle ihmiskeskeiselle yhteistyölle.
Esimerkkejä yhteistyöstä yli organisaatiorajojen on jo paljon. Korona-virukseen liittynyt päätöksenteko osoitti, että yhteisiin tavoitteisiin pyrkivää otetta tarvitaan aiempaa enemmän ja se on muuttumassa odotusarvoksi.
Kaupunki 3.0 -hankkeessa todettiin vastuullisuuden ja vihreiden investointien rakennetussa ympäristössä edellyttävän datayhteistyötä yli toimialarajojen, mikä taas edellyttää, että määritetään arvovirrat, vakioitavat datat ja yhteentoimivuussäännöt kestävien investointien toteuttamisen tueksi sekä kytketään digitalisointia kehittävät käyttötapaukset, hanketulokset ja lainsäädäntö yhteentoimivaksi kokonaisuudeksi.
Virtual Finland –hanke on esimerkki elämäntapahtuma-näkökulmasta. Tavoitteena on ollut tutkia ja testata sitä, miten ulkomaalaisten työntekijöiden, yritysten ja opiskelijoiden maahantuloa Suomeen voi sujuvoittaa digitalisaatiota hyödyntäen. Tällä ei tarkoiteta neuvontaportaalia vaan sähköistä asiointipalvelua, jossa käyttäjä antaisi tietonsa vain kerran ja hallitsee oman profiiliaan, ja jossa käyttäjän data siirtyisi automaattisesti eri organisaatioiden välillä kaikkien maahantuloprosessiin kuuluvien vaiheiden läpi. Työhön osallistuneiden viranomaisten osalta ei vielä ole tehty päätöksiä siitä, mitä tunnistetuista ja testatuista kehittämiskohteista viedään eteenpäin.
Kokeilujen avulla löydämme tien kohti vaikuttavia tuloksia
Tulevaisuutta ei enää voi tarkasti ennakoida. Siksi tavoitetilan saavuttamiseksi täytyy tehdä kokeiluja, joissa testataan, mikä etenemistapa johtaa nopeasti toteutettaviin ja parhaiten vaikuttaviin tuloksiin. Yleensä jo pienillä kokeiluilla ja pilotoinnilla organisaatioissa huomataan jotakin, mikä ei ole havaittu aikaisemmin. Tämä innostaa jatkamaan pidemmälle ja poistamaan turhia päällekkäisyyksiä tai näkemään kokonaan uusia mahdollisuuksia.
Kokeilujen tueksi on olemassa paljon palvelumuotoilun keinoja ja muita työkaluja. Ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta auttaa johtamaan yhtäaikaisesti sekä hyvinvointia että säästöjä sen sijaan, että seurattaisiin yksinomaan vuosibudjettia ja suoritteita. Ensimmäisen elämäntapahtuman “Aikuisen vakava sairastuminen” vaikuttavuuslaskentaa hyödynnetään ensimmäisillä hyvinvointialueilla, ja seuraavat ihmiskeskeiset vaikuttavuuslaskennat “Työperäinen maahanmuutto” ja “Toisen asteen opiskelu” valmistuvat tänä syksynä.
Motiva on koonnut kokeilutoiminnan pelikirjan, jonka tarkoituksena on tehdä vaikuttavista kokeiluista arkipäivää. Perusperiaatteena on, että kokeiluilla tavoitellaan aina yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tavoitteen toteutumisen edellytyksenä on päämäärätietoinen ja ammattimainen ekosysteemitoiminta, jonka seurauksena mahdollisimman moni ketterissä kokeiluissa kehitetty ja toimivaksi todennettu ratkaisu otetaan laajaan käyttöön eli skaalataan.
Pelikirjasta hyötyvät erityisesti innovaatio- ja muutosprosesseista kiinnostuneet toimijat, jotka ovat kiinnostuneet ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita kokeillen.
Lue lisää:
- Ihmiskeskeinen julkishallinto syntyy yhdessä. Blogi, Työ2.0 Lab.
- Ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta. Pekka Lavila.
- Muutto Suomeen ja Virtual Finland –hanke. Ulkoministeriö.
- Kokeilusta skaalaan pelikirja. Motiva.
Jukka Kyhäräinen
Virtual Finland -hankejohtaja
Ulkoministeriö