Arjen ehyttä

Yksilön voimaantuessa hän jakaa kokemuksiaan ja tietojaan ja siten koko yhteisö voimaantuu.

Yksilön elämässä pärjäämisen vaikutukset ovat kansantaloudellisesti ja kulttuurisesti merkittäviä.

Yksilön hyvinvointi on yhtä kuin positiivinen mielenterveys.

Kompetenssia ylläpitää terveyttä ja hoitaa sekä parantaa itseänsä. TekojaKokemusHyvä omannäköinen elämä

Kokemusta hyväksytyksi tulemisesta, osallisuudesta, mahdollisuuksista vaikuttaa omiin asioihin ja uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin.

Koettua hyvinvointia, mielen hyvinvointia

Kaikkien osa-alueitten (sosiaali, terveys, ihmissuhteet, oppiminen.....)  terveyttä

Yksilö voi kiinnittyä yhteisöön, joka tukee yhdessä kaikkia yksilöitä.

Yhteisön hyvinvointi heijastuu yhteiskunnan hyvinvointiin vuorovaikuttamalla muiden yhteisöjen kanssa.

Toisistaan välittävä ryhmä ihmisiä, jotka näkevät vaivaa auttaakseen toisiansa.

Toimenpiteitä

Ihmissuhteet

Vaikutusmahdollisuuksia, verkostoja ja kanavia.

Kokemus siitä, että yhteisö voi viedä asioita yhdessä eteen päin.

Tasa-arvon toteutumista myös harvempaan asutuilla alueilla ja vähäosaisemmilla

Yhteiskunnan muutokset ja lainsäädäntö vaikuttaa välillisesti yksilöön ja yhteisöihin.

Yhteiskunta on eksosysteemi, jossa sen kulttuuri rakentaa yksilön ja yhteisön tasolla todellisuuden.

Kyky uudistaa hyvinvointia ylläpitäviä rakenteita ja prosesseja.

Päämäärä

Rakenteet

Heikoimmatkin kannatellaan ja luodaan rakenteita, joihin kaikki pääsevät mukaan.

Hyvinvoiva yhteiskunta huomioi maapallon kantokyvyn rajat.

Toimeentulo

Yksilö ei ole täysin alisteinen yhteiskunnalle.

Yksilön tekemät ratkaisut luovat sosiaalista rakennettamme ja kulttuuria.

Yksilön merkitys kasvaa hänen vaikuttaessaan omaan elinympäristöönsä ja omiin valintoihinsa. Jos yksilölle annetaan mahdollisuus kiinnittyä sosiaalisiin ryhmiin, hänen pystyvyytensä voi kasvaa.

Yksilö oppii parhaiten yhdessä omia tulkintojaan reflektoiden ja peilaten.

Kohtaamispaikat, saavutettavissa olevat sote-palvelut, sekä mahdollisuus koulutukseen ja työhön nostavat itsetuntoa, itsetuntemusta, pystyvyyttä ja kognitiivisia taitoja.

Yksilön vaikuttamismahdollisuuksia tulee tukea. Tämä tapahtuu luomalla rakenteita, joilla mahdollistetaan yksilön vaikuttaminen. Kaikki eivät halua vaikuttaa esim. poliittiseen keskusteluun, mutta jokaisella on yleensä jotain mielipiteitä.

Kiireettömyys ja pohdinta

Perusasiat kunnossa, tarpeellisuusoikeus turvalliseen kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen

Voimavarat, toimintakyky, hyvä mielenterveys

Vuorovaikutus

Kun yhteisö jakaa yhdessä yksilön "kontekstia", voi yhteisö tehdä isojakin hyvinvointia tukevia asioita. Järjestöt ovat tästä klassinen esimerkki. Yhteisö voi valjastaa itsensä hyvän tekemiseen. Samalla se voimauttaa yksilöä: Shifting power to people.

Yhteisössä yksilöt tekevät yhdessä.

Yksilö tarvitsee toisen yksilön, jotta hän on olemassa.

Kunnioittava vuoropuhelu ja sitouttava päätöksenteko.

Kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet

Tasapaino yksityisen ja julkisen palvelutuotannon välillä.

Hyvinvointia tukeva lainsäädäntö mahdollistaa hyvinvoinnin rakenteet.

Yhteiskunnan tulee tutkia jatkuvasti sen sosiaalisia ja kulttuurisia ilmiöitä, jotta tiedämme mitä meidän tulee parantaa.

Mielenterveyden kanssa kamppailevien täsmätyökykyisten työllistäminen tukisi hyvinvointia ja siitä saataisiin nopeasti myös kansantaloudellisia kustannushyötyjä.

Kansalaisten ja erityisesti ikääntyvien sekä haavoittuvissa asemassa olevien erityisryhmien digiosallisuuden vahvistaminen lisää kansalaisten ymmärrystä ja tietoa yhteiskunnasta ja siitä miten yksilö toimii yhteiskunnan jäsenenä.

Rauha.

Toimiva yhteiskunta.

Lähellä olevat ja helposti tavoitettavat yhteiskunnan auttamisjärjestelmät, hyvinvointia tukevien elinympäristöjen luominen

Palvelujen saatavuus

Yksilötason ongelmana on palveluiden saatavuus oikea-aikaisesti ja palveluiden riittävyys. Erityisesti matalan kynnyksen

Mielenterveyspalveluita ja palveluohjausta tulee kehittää, niin että mielenterveyden häiriöiden kanssa kamppailevat ihmiset tietävät, mihin he voivat ottaa yhteyttä.

Julkinen puoli markkinoi omia palveluitaan  aika vähän. Olisiko aika tehdä yhteiskunnallista viestintää paremmin esimerkiksi kampanjoilla ja yhteistyössä etujärjestöjen kanssa.

Etujärjestöjen resursseja voisi tässä hyödyntää paremmin. Kuinka ihminen pystyy muuttamaan käytöstäänmatala kynnys osallistua hyvinvointia lisäävään toimintaan.

Osatyökykyisille vähän työpaikkoja

Aito osallisuus, tunne siitä, että minua ja näkemyksiäni arvostetaan

Mielenterveysongelmat

Kaikki osapuolet yhdessä tekemään/kehittämään (Public Private People Partnership)

Järjestöjen hankkeet ja kohtaamispaikat tulisi olla näkyvillä yhteisellä alustalla tai muulla valitulla tavalla

Järjestöjen ja Hyvinvointialueen yhteistyölle konkretiaa! Kuinka rohkaistutaan luomaan rakenteita yhteisöjen vuoropuhelulle ja osallistuvalle päätöksenteolle.

Palveluiden saavutettavuus

Vaikuttamiskumppanuus päättävien elinten kanssa.

Miten hyvinvointialueet tehtävässään onnistuvat: muuttuuko toimintamallit vai tehdäänkö samaa isommilla harteilla?

Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ei nyt toteudu tällä hetkellä lakisääteisten sote-palveluiden kohdalla. Yleensä markkinoilla myyjä muotoilee tuotteen ja testaa sitä kohderyhmällä. Sote-palveluiden hankinnassa käy liian usein niin, että palveluiden ostaja muotoilee palvelutuotteen kuulematta myyjiä eli palveluntuottajia ja asiakkaita eli palvelunkäyttäjiä. Ostaja on liian kaukana käyttäjäasiakkaasta kun taas palveluntuottaja tuntee asiakkaan ja tietää parhaiten mistä kenkä puristaa.

Lainsäädännön tulkintoja tulee kyseenalaistaa. Esimerkiksi hyvinvointipalveluiden markkinoilla hankintalain tulkintojen ei tulisi kurjistaa markkinoilla toimivien toimintaedellytyksiä. Täytyy muistaa, että asiakas on yhteinen.

Täsmätyökykyisten työllistämisen rakenteiden ja pelisääntöjen luominen toisi nopeita vaikutuksia yhteiskunnan hyvinvoinnin paranemiseen. Lisäksi iso tulevaisuuden ongelmaksi voi muodostua yhteisön (esim. maahanmuuttajat) segregaatio yhteiskunnasta. Tällöin emme enää tiedä mitä meidän tulisi tosiasiassa tehdä ja edistämme vain oman kuplamme hyvinvointia.

Kuinka saamme muodostettua hyvinvointia ylläpitäviä ekosysteemejä.

Resurssit, ennaltaehkäisevä työ

Stigma

Suoran demokratian ja osallisuuden vahvistaminen eriarvoisuus, palvelujen kohdentaminen

Omatoiminen terveyden seuraaminen tekniikan avulla

Digitaaliset hyvinvointia lisäävät pelit voivat olla joillekin henkilöille paras apu toipumiseen tai ainakin ne voivat merkittävästi edistää toipumista.

Terveellisen ruoan laittotaito

Etsivä nuorisotyö Vamos

Täsmätyökykyisten työllistymiseen tähtäävät uudet ratkaisut ja yritykset.

Digitaaliset kohtaamispaikat esim. Hyvinvointia tukeva pelillistäminen.

Parhaat hyvinvointi-innovaatiot ovat niitä, joista syntyy välitöntä asiakasvaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta.

Yhteisöjen yhteiset sosiaalisen median ryhmätYhdessä kehittäminen

Digitalisaatiolla on saatu paljon hyvääkin - etälääkäri, verottaja...

Jää nähtäväksi, onko sote-uudistus paras innovaatio ja mahdollistaako uudistus uusien innovaatioiden syntymistä.

Helppokäyttöiset ja toimivat digitaaliset palvelut

Sote-uudistus"

Kaikille yhteinen koulu", jos se toteutuisi. Koulu on ollut yhdenvertaisuuden edistäjänä ja sosioekonomisen taustan vaikutusten tasaajana merkittävä instituutio. Tällä hetkellä nämä tavoitteet eivät enää toteudu riittävän hyvin, mutta edelleen kaikki mahdollisuudet ovat olemassa!

Läheiset aktiivisia

Mikä tahansa sosiaalinen verkosto, johon yksilö kokee kuuluvansa ja joka auttaa yksilöä pärjäämään yhteiskunnassa.

Perhe.

Työn ja vapaa-ajan henkilökohtaiset verkostot.

Vertaisverkostot, perhe, ystävät

Kuntopiirit yms. vertaistuki

Hyvinvointialue ja sen sisäiset verkostot ovat uudistuksen käynnistämisen ja sen alkumetrien yhteydessä ensisijaisen merkittäviä.

Toimivat ja taitavat viranomaiset.

Alueryhmät sosiaalisessa mediassa.

Vertaistuki

Järjestöt eli 3. sektori on täynnä tällaisia verkostoja

Yhteisöt ja yritykset.

Vuorovaikuttaminen toisen yhteisön kanssa.

Asiantuntija-verkostot, yhteistyöverkostot, järjestöt, oppilaitokset jne.

Valtion sisäiset ja valtioiden väliset yhteistyöverkostot, jotka oikeasti tekevät yhteistyötä

Kasvispohjaista ruokaa

Avoin kommunikaatio ja kattava vuorovaikutus (ei suljeta pois ketään)

Kohtaaminen ja kuuntelu

Ymmärrys että voi ja kannattaa vaikuttaa yhteisö(i)ssä - ei vain odottaa että minä saan

Liikuntaa

Kohtaamispaikkoja

Yritykset ja järjestöt mukaan hyvinvoinnin rakentamiseen (rahoitus ja win-win) Public-private malleja lisää

Hiljaiset mukaan

Aitoa osallisuutta päätöksentekoon

Kouluja tulisi olla enemmän

Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja

Järjestöjen tuottamien palvelujen (myös muiden kuin ostopalvelujen) laajempi hyödyntäminen kumppanuussopimuksin ja avustuksin

—

Vuorovaikutus koko yhteisön asia (kuullaan ja huomioidaan myös toisinajattelu ja -toimijat)

Enemmän sähköliikennettä

Julkisen ja yksityisen parempi tasapaino

Istumista

Yksinäisyys

Lopetetaan eläinperäisten tuotteiden kulutus

Eläinperäinen ruoka pois ruokalistoilta

Maahanmuuttajien segregaatio

Kiusaaminen

Ei eristetä vuorovaikutuksesta esim. mielenterveysongelmien perusteella

Byrokratian esteet pois järkevien mallien tieltä

Ikärasismi

Eriarvoisuutta

Maataloustuet eläintuotannolta pois